torstai 4. marraskuuta 2010

Westö nyt vaan on, mahtavuutta


Minä siis seison valostuvassa aamussa ja sekä kiroan että siunaan kaikki ihmiselämän aamut, siunaan ne koska ne ovat niin vapaita ja kauniita, kiroan ne koska ne valuvat kuin vesi kuperien kouriemme lomitse.

Ei kommentteja: